Hämeenlinna
« takaisin etusivulle
Kirkkorinne, 13100 Hämeenlinna
Sakasti (03) 626 4275
Ylivahtimestari 050 326 5874 (ark. alk. klo 13 sekä la-su)
Kirkko on avoinna
talvella klo 11-13 ja
touko- ja syyskuussa klo 11-15
sekä kesä-elokuussa klo 10-18.
Tiedoksi:
Kuulosauvat ja induktiosilmukka on. Pyörätuoliluiska laitetaan kirkossa pidettäviä tilaisuuksia varten.
Kirkossa on istumapaikkoja noin 800 ja kappelissa 25.
Hämeenlinnan kirkko on yksi maamme merkittävimmistä kustavilaisen klassismin edustajista. Vuonna 1798 valmistuneen kirkon piirustukset on tehnyt taidemaalari Louis Jean Desprez, joka oli Ruotsi-Suomen kuninkaan Kustaa III:n palveluksessa. Kirkon esikuva lienee ollut Rooman Pantheon-temppeli.
Alun perin kirkko oli ympyränmuotoinen ja sisustukseltaan amfiteatterimainen. Alttari oli keskellä kirkkoa, penkit sen ympärillä kohosivat loivasti seiniä kohti kahdeksassa lohkossa. Kirkon ulkonäkö muuttui ratkaisevasti vuonna 1892, jolloin kirkko laajennettiin ristikirkoksi Josef Stenbäckin suunnitelmien mukaan. Sisustus purettiin ja kirkkoon rakennettiin lehterit.
Kirkon sisustusta uudistettiin seuraavan kerran vuonna 1912 Ilmari Launiksen suunnitelmien mukaisesti. Kirkkoon tehtiin seinä- ja lasimaalaukset, jotka poistettiin vuoden 1964 peruskorjauksessa. Tuolloin kirkon sisustus palautettiin mahdollisimman lähelle alkuperäistä Aarno Ruusuvuoren suunnitelmien mukaisesti.
Alexandra Såltinin maalaama ja vuonna 1892 kirkkoon lahjoitettu alttaritaulu kuvaa Vapahtajan ilmestymistä Maria Magdaleenalle pääsiäisaamuna.
Tekstiilitaiteilija Irma Kukkasjärven suunnittelemat ja Fredrika Wetterhoff -säätiön kutomon valmistamat liturgiset kirkkotekstiilit otettiin käyttöön vuonna 1987. Lehterikaiteen taidetekstiili valmistui adventiksi 1998, jolloin vietettiin kirkon 200-vuotisjuhlia.
Hämeenlinnan kirkon Ladegast-tyyliset urut ovat vuodelta 2003. Saksalaisen urkurakentamo Georges Heintzin rakentamat urut edustavat tyyliltään myöhäisbarokin ja varhaisromantiikan taitekohdan tyyliä. Uruissa on 36 äänikertaa, jotka on jaettu kolmelle sormiolle ja yhdelle jalkiolle.